UPMTimber
  • Timber
  • Puu tekee kertakäyttöisyydestä vanhanaikaista

Puu tekee kertakäyttöisyydestä vanhanaikaista

Kertakäyttöisyys on menossa pois muodista ja kestävyys tekee paluuta. Muutoksen etulinjassa kulkee puu.

Jos kuljet Helsingin laitamien esikaupunkialueilla, huomaat monilla alueilla paljon tietynlaisia omakotitaloja. Ne ovat jämäkästi rakennettuja, tyyliltään yksinkertaisia ja suurimmilta osin puusta tehtyjä. Näitä vankkoja taloja rakennettiin nopealla tahdilla 1940-luvun loppupuolella sodan repimästä itäisestä Suomesta tulevien ja kodittomiksi jääneiden majoittamiseksi, ja ne ovat kestäneet aikaa yllättävän hyvin. Talot ovatkin todiste puurakentamisen kestävyydestä – ja esimerkki tämän kaikista kestävimmän raakamateriaalin tarjoamasta vaihtoehdosta suunnitellulle vanhenemiselle.

Mistä vanhenemisessa on kyse?

Termi suunniteltu vanheneminen keksittiin ensimmäisen kerran 1930-luvulla konseptiksi, jonka tarkoitus oli kiihdyttää taloutta suuren laman jälkeen. Tuotteita valmistettiin tarkoituksella siten, että niiden elinkaari oli lyhyt, jotta uusille tuotteille saatiin jatkuvasti luotua markkinaa.

Suunnitellulla vanhenemisella on monta muotoa. Se voi näkyä esimerkiksi älypuhelimessa, joka kahden vuoden jälkeen ei enää selviä uusista ohjelmistoista tai jonka akku tyhjenee hälyttävää vauhtia – juuri kun uusi ja hieno malli tulee markkinoille. Sen voi huomata myös pesukoneessa tai puutarhakoneessa, joka alkaa kenkkuilla tai hajota osiin.

90 vuotta sitten näihin tuotteisiin tarvittavat resurssit vaikuttivat varmasti loppumattomilta. Nyt suunnitellun vanhenemisen ongelma piilee siinä, että raakamateriaalit vähenevät jatkuvasti, niiden hankkimisen menetelmät ovat kestämättömiä ja niiden käytöstä seuraa valtava määrä jätettä. Esimerkiksi älypuhelimen ja sen akun valmistamiseen käytettäviä metalleja ja mineraaleja louhitaan paikoissa, joissa ympäristöasiat eivät aina ole ykkösenä tärkeysjärjestyksessä.

 

image5sc7d.png

Formafantasman Cambio-projekti (Serpentine-galleriat, 4.3.–17.5.2020)
Kuva: George Darrell

Resurssien kestävää käyttöä

Jotkut suunnittelun edelläkävijät ovat ottaneet kaulaa muihin etsiessään kestäviä vaihtoehtoja jätteelle ja vanhenemiselle. Andrea Trimarchi ja Simone Farresin ovat italialainen suunnittelijakaksikko Amsterdamissa toimivan Formafantasman taustalla. He ovat kehittäneet “sillan ammattilaisten, teollisuuden, tuotteen ja käyttäjän välille”, tavoitteenaan luoda yhteyksiä heidän “tutkimukseen perustuvien työtapojensa ja suunnitteluteollisuuden keskuuteen”. Yritys tarjoaa alustoja analyysille, jolla pyritään tukemaan resurssien kestävämpää käyttöä suunnittelun keinoin.

Näihin resursseihin kuuluu myös puu, kuten yrityksen tekemässä, Lontoon Serpentine-gallerioiden tilaamassa Cambio-projektissa todetaan. Projektin tarkoitus oli tutkia puutuotteiden syntyperää, valmistusta ja jakelua, ja sitä seurannut näyttely tarjosi perusteellisen katsauksen puutuotteisiin ja kestävän metsätalouden potentiaaliin. Yksi esimerkki oli käyttää italialaista kuusta ohuiden ”kaikupohjakaiuttimien” valmistamiseen. Se oli osoitus vaihtoehdosta ruusupuulle sekä muille harvinaisille ja uhanalaisille lehtipuulajeille, joita on perinteisesti pidetty parhaina ”resonanssipuina” soittimiin ja äänentoistoon.

Kuusi on toinen Suomessa kaadetuista, UPM:n sahatavarana käyttämistä puulajeista, ja toinen on mänty. UPM:n asiakkaat käyttävät puuta erilaisiin tuotteisiin, esimerkiksi rakennusmateriaaleihin, kodintarvikkeisiin ja huonekaluihin. Kaikki tuotteet vastustavat suunniteltua vanhenemista vastuullisuudellaan, kestävyydellään ja kierrätettävyydellään.

”Puu on uusiutuva tuote, ja Suomen kaltaisella kestävällä metsänhoidolla voimme kasvattaa enemmän metsää kuin käytämme”, sanoo Aki Temmes, UPM Timberin liiketoimintajohtaja. ”Puu toimii hiilinieluna. Jopa sahaamisen ja prosessoinnin jälkeen puu sisältää saman määrän hiilidioksidia kuin mitä se varastoi kasvuaikanaan. Sahatavara on siis ainoa hiilipositiivinen rakennusmateriaali.”

imagev2aan.png

UPM:n sahatavaran tuotannossa mikään ei mene hukkaan. Kuva: Angela Compagnone, Unsplash.

Keskiössä nollahukka

Puun kestävyys, vastuullisuus ja muokkautuvuus rakennusmateriaalina on löydetty uudelleen, ja nyt sitä kannustetaan käyttämään.

”Monet hallitukset tukevat puurakennusten rakentamista”, Temmes sanoo. ”Ranskassa on asetettu tavoitteeksi, että 50 prosenttia julkisista rakennuksista on puuta. Suomessa pyritään lisäämään puumateriaalien käyttöä rakentamisessa.”

Puun kaltainen korkealaatuinen ja jykevä materiaali on myös kestävämpää kuin erilaiset MDF- ja lastulevyt, joita käytetään halvempien huonekalujen valmistuksessa ja joista suuri osa huononee ja päätyy kaatopaikoille.

”Meidän puutuotannossamme mikään ei mene hukkaan. Sahoilla syntyvät hake ja sahanpuru hyödynnetään sellun ja paperin valmistukseen, ja puun kuori poltetaan biojätelaitoksissa. Valmistamme nollahukkatuotteita”, Temmes jatkaa.

 

Teksti: Tim Bird
Pääkuva: Alexander Andrews