Kasvava metsä on hiilinielu
Puut tarvitsevat valoa, vettä ja hiilidioksidia yhteyttämiseen. Yhteyttämisen tuloksena puut ja kasvit tuottavat ilmakehään happea ja sitovat itseensä hiilidioksidia. Metsä on hiilinielu, eli se sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia hiilivarastoksi puustoon ja maaperään.
Puut ovat myös hiilen lähteitä: kun puu lahoaa, se vapauttaa hiiltä ilmakehään hiilidioksidina. Metsän kaataminen synnyttää myös hiilipäästöjä ilmakehään, mutta uudistettu metsähehtaari alkaa toimia hiilinieluna noin 17 vuoden jälkeen, jolloin se sitoo taas päästöt takaisin ja toimii hiilinieluna koko elinkaarensa ajan.
Suomen metsien hiilinielun koko on vaihdellut vuosikymmenien aikana, mutta keskimäärin Suomen metsät sitovat Suomen vuosittaisista kokonaispäästöistä 30—60 prosenttia (mmm.fi).
Suomen metsien vuosittaiset hakkuut ovat noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (luke.fi) ja kasvu noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Niin kauan kuin Suomen metsien kasvu ylittää puuston poistuman, kuten se tällä hetkellä tekee laskettuna mukaan myös vuotuiset luonnonpoistumat, Suomen metsät pysyvät hiilinieluina.
Hiilinielusta tulee hiilivarasto
Kun metsä ei enää kasva, se on kuitenkin edelleen hiilivarasto. Metsien puuston ja maaperän muodostama hiilivarasto sitoo hiiltä, eikä siis päästä sitä ilmakehään. Metsät ovat sekä hiilinieluja että hiilivarastoja kasvaessaan.
Vaikka Suomen metsien käyttöä on lisätty, metsiemme hiilivarasto on kasvanut jo vuosikymmeniä, sillä hakkuut ovat olleet kasvua pienemmät. On arvioitu, että ilmaston lämpeneminen lisää Suomen metsien hiilivaraston kasvua jopa 17 prosenttia (metsakeskus.fi) vuoteen 2050 mennessä.
Myös puusta ja puuperäisistä raaka-aineista valmistetut tuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan ja voivat toimia hyvinkin pitkinä hiilivarastoina esimerkiksi puurakentamisessa. Lyhytaikaisia hiilivarastoja ovat sen sijaan esimerkiksi maitotölkit ja paperituotteet.
Fossiiliset päästöt kuriin puun käyttöä lisäämällä
Ilmastonmuutoksen pohjimmaisena syynä ovat fossiilisten polttoaineiden, öljyn, kivihiilen ja maakaasun, käyttämisestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Kun puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisista materiaaleista tehtyjä tuotteita, saadaan yhdellä kuutiometrillä puuta vähennettyä noin kahden tonnin verran ilmakehän hiilidioksidia.
Puuta voidaan käyttää kestävästi myös energiatuotannossa, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä pitkällä aikavälillä. Vaikka puun polttaminen aiheuttaa päästöjä, vapautuva hiilidioksidi sitoutuu lopulta takaisin kasvillisuuteen ja elävään puustoon. Jos puun sen sijaan jättäisi hakkuutähteiksi ja kantoihin, se vapauttaisi hiiltä karikkeesta vuosikymmeniä lahoamisen seurauksena.
Lähteet:
Luonnonvarakeskus (LUKE), luke.fi
Metsäkeskus, metsakeskus.fi
Maa- ja metsätalousministeriö, mmm.fi