UPM Timber on päässyt ensimmäisenä liiketoimintana UPM Plywoodin kanssa UPM:n Zero Solid Waste -hankkeen tiukkaan kierrätystavoitteeseen. Hanke tähtää siihen, ettei koko globaalin yhtiön liiketoiminnoissa synny lainkaan kiinteää kaatopaikkajätettä vuoteen 2030 mennessä.
Sahojen jätteitä ovat pääasiassa puuperäinen jäte ja muovi, esimerkiksi pakkausmuovi ja muovivanteet. Sahauksen sivutuotteena syntyvä hake ja sahanpuru toimitetaan sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi. UPM:n sahat toimittavat noin 30 % yhtiön Suomen sellutehtaiden käyttämästä hakkeesta. "Puuperäinen jäte koostuu kuoresta, puutikuista ja lankunpätkistä. Kuori murskataan ja käytetään joko UPM:n omalla Korkeakosken voimalaitoksella tai myydään ulkopuoliseen voimalaitokseen, josta UPM ostaa lämmön. Tikut ja lankunpätkät menevät joko suoraan voimalaitokseen tai ne kasataan murskausta varten", kertoo Mika Lampola, joka toimii kunnossapidon projektipäällikkönä.
UPM:n voimalaitos Korkeakoskella on helpottanut kierrätystä merkittävästi. "Kentältä ja tukkienvastaanoton alta tuleva kivikuori on ollut yleinen ongelma sahoilla. Se on ollut merkittäviä kustannuksia aiheuttava jäte ja se on perinteisesti viety kaatopaikoille, viherrakentamiseen tai suurempiin voimalaitoksiin. Investoimme viitisen vuotta sitten Korkeakosken biolämpölaitokseen, jossa saamme rojupuun poltettua ilman murskausta, mikä on erittäin positiivinen asia. Myös tukkikentältä siivottava kuorijäte käytetään hyödyksi sahan omassa biolämpölaitoksessa", kertoo Lampola.
Puuperäisen jätteen ja muovien lisäksi sahoilla syntyy sekajätettä ja rakennusjätettä kuten betonia, villoja ja metalleja. Jätteenhuollon yhteistyökumppanit hoitavat kierrätyksen. Lampolan mukaan henkilöstö on omaksunut entistä tarkemman lajittelun hyvin. "Olemme järjestäneet koulutusta ja jätelajittelutestejä. Kun testi palkintoineen jäi yhtenä vuonna väliin, sen perään jopa kyseltiin", Lampola kertoo.
Lajittelu ei ole vaikeaa, mutta jotkut saattavat yhä ajatella, ettei pienillä määrillä ole väliä. ”On tärkeää, että kaikki ymmärtävät, miksi jokainen pienikin purkki täytyy lajitella oikein. Kun saamme mahdollisimman monen jakeen käytettyä suoraan raaka-aineeksi tai lajiteltua puhtaasti, se auttaa sekä meitä että yhteistyökumppaneitamme”, Lampola sanoo.
Zero Solid Waste –hankkeen tavoitteena on kehittää älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja, joiden avulla tehtaiden sivuvirrat saadaan kiertoon ja tuottamaan arvoa. Kiinteän jätteen määrän vähentäminen ja jätteiden uudelleenkäytön lisääminen ovat tärkeitä tavoitteita kaikilla UPM:n tehtailla. Jakeiden tehokkaampi hyödyntäminen vahvistaa UPM:n asemaa kiertotalouden edelläkävijänä. Sillä on selvä vaikutus UPM:n tulokseen, koska se pienentää kaatopaikkakustannuksia ja tuottaa tuloa. UPM tavoittelee kaatopaikkajätteen nollatasoa globaalisti vuoteen 2030 mennessä.
Lue myös:
UPM tavoittelee kaatopaikkajätteen nollatasoa vuoteen 2030 mennessä
Sekajäte lajitellaan tehokkaasti
UPM ja kiertotalous