Ilmastonmuutoksen hillitseminen on maailmanlaajuisesti tämän hetken keskeisimpiä ympäristötavoitteita. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvalla energialla, energiankäytön vähentämistä ja materiaalivalinnoissa siirtymistä uusiutuviin materiaaleihin.
Suomi on ollut aktiivinen Pariisin sopimuksen kansallisen toimeenpanon kanssa. Energia- ja ilmastostrategia hyväksyttiin marraskuussa 2016 ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 valmistui vuosi sitten syksyllä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä ja johtava maa kiertotaloudessa vuoteen 2025 mennessä.
Rakennettu ympäristö kuluttaa paljon energiaa (40 % primäärienergiasta) ja materiaaleja (50 % raaka-aineista) sekä tuottaa runsaasti päästöjä (30 % kasvihuonekaasuista). Tämän takia taistelu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi näkyy yhä voimakkaammin rakentamisen määräyskehityksessä.
Puuteollisuuden tuotteista yli kaksi kolmasosaa käytetään rakentamiseen. Tämä perustuu puutuotteiden hyviin teknisiin ominaisuuksiin. Toimialalle on tärkeää osallistua rakentamisen määräyskehitykseen ja näin vahvistaa puun käytön asemaa ja kasvua rakentamisessa. Puun pieni hiilijalanjälki onkin vaikuttamistyömme ansiosta huomioitu positiivisesti rakentamisen uudistuvissa määräyksissä. Jatkossa keskeistä on, kuinka ympäristöystävällisiä rakennukset ja niihin käytetyt materiaalit ovat koko elinkaarensa aikana – puutuoteteollisuuden tapauksessa alkaen metsästä ja päättyen uusiokäyttöön tai bioenergiaksi.
Puun käyttöä voidaan merkittävästi lisätä myös muualla. On kyse sitten huonekaluista, silloista, leikkipuistoista tai vaikkapa nesteytettyä maakaasua kuljettavista kaasutankkereista, puutuotteet tarjoavat teknisesti korkealaatuisen, ilmastonmuutosta hillitsevän, terveellisen ja turvallisen ratkaisun.
Puutuotteet ovat osa ilmastopolitiikkaa. Moderneilla puutuoteratkaisuilla ja niiden käytön lisäämisellä voidaan toteuttaa taloudellisia ja ilmastollisia tavoitteita samanaikaisesti. Tämä on iso mahdollisuus koko teollisuudelle. Samalla se edellyttää toimialalta järeitä toimenpiteitä ja vahvaa yhdessä tekemistä. Puun uusiutuvuus ja positiivinen hiilijalanjälki pitää saada entistä kattavammin mukaan päätöksentekoon niin yksityisen kuluttajan, kuntapäättäjän kuin valtiollisen päätöksentekijän kohdalla.
Työ ei rajoitu vain Suomen rajojen sisäpuolelle. Kotimarkkinan lisäksi yhteistyö Pohjoismaissa tuo mahdollisuuksia markkinan kasvattamiseen. Euroopassa ja esimerkiksi Kiinassa puutuotteita tukeva määräyskehitys ja standardisointi ovat jo työn alla.
Kilpailevat, uusiutumattomat materiaalit eivät nuku. Puulla on kuitenkin valttikortti hihassaan, puutuotteiden käyttäminen on ilmastoteko.