Hirsirakentaminen on vahvassa nousussa Suomessa. Se yhdistää perinteisen rakennustavan ja nykyajan energiatehokkuusvaatimukset. Tämä ajaton rakennustapa tarjoaa ainutlaatuisia etuja; raikasta sisäilmaa, kestävää rakentamista ja ympäristöystävällistä asumista.

Hirsirakentamisen perusteet ja oikeat materiaalivalinnat

Hirsirakentaminen tarkoittaa puurakentamisen tapaa, jossa rakennuksen kantavat seinät tehdään hirrestä. Suomessa hirret ladotaan perinteisesti vaakasuoraan ja liitetään salvoksilla, mutta myös pystyhirsiratkaisut ovat käytössä niiden painumattomuuden ansiosta. Hirsirakentamiseen voidaan käyttää sekä kuusta että mäntyä niiden erinomaisten rakennusominaisuuksien vuoksi.

Materiaalivalinnat määrittävät lopputuloksen laadun ja kestävyyden:

  • Massiivihirsi: sahattu yhdestä puusta, tarjoaa aidon puun tunteen 
  • Lamellihirsi: useasta lamellista liimattu, tasalaatuisempi ja vakaampi
  • Muodot: pyöröhirsi ja kantikas hirsi, kummallakin omat esteettiset ja tekniset etunsa 
     

.

Painuma on keskeinen huomioitava tekijä hirsitalon rakentamisessa. Perinteinen hirsiseinä painuu 10–50 mm jokaista korkeusmetriä kohden riippuen materiaalin laadusta ja kuivuudesta. Nykyaikaiset painumattomat hirsiratkaisut minimoivat tämän haasteen.

Perinteinen osaaminen kohtaa modernin tekniikan

Teollinen hirsirakentaminen tuo mukanaan merkittäviä parannuksia perinteiseen hirsirakentamiseen verrattuna. Teollisessa hirressä kuivumispainuma on tyypillisesti vain noin 1 cm per korkeusmetri. Kokonaispainumaan varataan yleensä 15–20 mm jokaista metriä kohden.

Modernissa hirsirakentamisessa otetaan huomioon: 

  • Liuku- ja karakiinnitysten käyttö ovien ja ikkunoiden yhteydessä 
  • Pääosa painumisesta tapahtuu kahden ensimmäisen vuoden aikana 
  • Ilmatiiviys saavutetaan huolellisella suunnittelulla 
  • Energiatehokkuus vastaa nykyvaatimuksia oikealla mitoituksella 

 

Energiatehokkuus nykyvaatimuksissa 

Hirsirakentaminen pystyy vastaamaan tiukentuneisiin energiatehokkuusvaatimuksiin. Lämmöneristävyyttä mitataan U-arvolla, joka ilmaisee, kuinka paljon lämpöä siirtyy rakenteen läpi. 

180 mm paksuinen täyshirsinen seinä ei yksinään saavuta Suomen nykyisten rakentamismääräysten viitearvoa. Tällaisen seinän U-arvo on noin 0,6-0,7 W/(m²K), kun seinälle asetettu viitearvo on 0,17 W/(m²K). 

Rakennuksen kokonaisenergiatehokkuusvaatimukset voidaan kuitenkin täyttää tasauslaskennalla. Tässä menetelmässä seinän heikompaa eristävyyttä kompensoidaan paremmilla ikkunoilla tai yläpohjan eristyksellä. Lisäeristettynä hirsiseinä voi saavuttaa jopa 0,17 W/(m²K) U-arvon. 

Tammikuussa 2026 voimaan astuneet kansalliset säädökset rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvoista tukevat hirsirakentamisen asemaa kestävänä vaihtoehtona. Hirsirakentaminen on laajenemassa yhä enenevissä määrin myös julkisiin rakennuksiin, mikä kertoo kasvavasta luottamuksesta sen teknisiin ominaisuuksiin. 

 

Lue lisää hirsirakentamisesta

Kaukaan sahan hirsinen sosiaalitila osoittaa puun toimivan myös teollisessa ympäristössä
Artikkeli | 04/14/2025 06:23:22 | 3 min

Hirsinen oppimisympäristö – kustannustehokas ja pitkäikäinen ratkaisu päiväkodin tai koulun väistötilaksi
Artikkeli | 03/10/2025 09:40:14 | 5 min

Hirsirakentamisella puhdasta sisäilmaa ja muunneltavuutta päiväkotiin
Artikkeli | 03/10/2025 09:39:43 | 4 min

;