UPMTimber
  • Ajankohtaista
  • Juupajokelaisesta metsästä kiinalaiseen lastenhuoneeseen – näin käy tukkipuun matka hakkuista aina lopputuotteeksi asti

Juupajokelaisesta metsästä kiinalaiseen lastenhuoneeseen – näin käy tukkipuun matka hakkuista aina lopputuotteeksi asti

Artikkeli 6.6.2019 8.00 EEST

imagezakyq.png

Osa ihmisistä luulee, että suomalainen puuaines menee nykyisin pääosin sellukattilaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi perinteinen sahabisnes kukoistaa edelleen tuottaen yhä suuremman osan puutavarasta jatkojalostettavaksi muun muassa rakennusteollisuuden raaka-aineeksi ympäri maailman tai vaikkapa Kiinan huonekaluteollisuuteen. Näin käy myös yksityisen metsänomistajan, Heikki Soikan, metsän puille Juupajoella, Pirkanmaalla.

 

Millainen on suomalaisen tukkipuun matka metsästä loppukäyttökohteeseen? Ainakin se on monivaiheinen: puu myydään, korjataan metsästä ja kuljetetaan sahalle tukkien vastaanottoon, josta se lajitellaan eri sahausluokkiin. Sitten alkaa varsinainen sahaus, joka sekin käy monen eri vaiheen kautta: tuorelajittelun, rimoituksen ja kuivauksen. Lopuksi puutavara lajitellaan eri asiakaslaatuihin, jonka jälkeen se paketoidaan ja toimitetaan satamaan laivattavaksi.

Tänä päivänä yhä suuremman osan puutavarasta matka kohti lopullista määränpäätä käy laivakuormassa valtamerten yli, sillä kotimaisen puun kysyntä erityisesti Aasiassa on kasvanut. UPM Timberin Korkeakosken sahan johtaja, Sami Kotivuori kertoo syyksi markkinoiden muutokseen pohjoismaisen puun laadun arvostamisen. ”Syynä erityisesti Kiinan markkinoiden kasvuun on tuottamamme puun laatu, eli suomalainen mänty on lujuusominaisuuksiltaan sekä visuaaliselta ilmeeltään markkinoilla kysyttyä”, Kotivuori kertoo.

Aasian lisäksi Korkeakosken sahalta puuta kuljetetaan pääasiallisesti Pohjois-Afrikkaan, eri puolille Eurooppaa ja tietenkin kotimaahan. Päämyyntisegmentit ovat rakennus-, huonekalu- ja pakkausteollisuus. Kiinan markkinoiden kasvaneeseen kysyntään on myös useita maan kehitykseen liittyviä syitä kansan vaurastumisesta yhden lapsen politiikasta luopumiseen. Kiinan lainsäädäntöä myös tiukennettiin muutama vuosi sitten niin, että lastenhuoneiden huonekalut on kaikki valmistettava täyspuusta. ”Myös tässä mielessä kestävällä ja laadukkaalla tuotteellamme riittää hyvin kysyntää Kiinassa”, Sami jatkaa.

Luottamuksellista ja joustavaa yhteistyötä UPM:n kanssa

Yksityinen metsänomistaja Heikki Soikka on UPM:n metsäpalveluasiakas ja useamman polven perintötilallinen metsänomistaja. Soikalla on yhteensä 150 hehtaaria metsää, jotka kaikki sijaitsevat hänen kotikunnassaan Juupajoella.

Muille toimijoille UPM:n lisäksi Soikka ei ole myynyt puuta: ”Metsäpalveluasiakkaana etuni ovat sen verran hyvät, ettei minun ole tarvinnut kilpailuttaa palveluita muilla toimijoilla. Olen myös luonut luottamuksellisen suhteen metsänhoitajaani, joka on hoitanut metsiäni jo lähes pari vuosikymmentä. Lisäksi joustavuus puolin ja toisin on se, mitä arvostan”, Soikka sanoo.

Osa metsänomistajista, jotka myyvät puutaan sahoille, tietävät mihin heidän puunsa lopulta päätyy, osa ei. Soikka kertoo pohtineensa, onko juuri hänen puistaan valmistettu kiinalaislasten huonekaluja. Tekniikka kiinnostaa Soikkaa, ja hän on vieraillut sahalla muutamia kertoja katsomassa, mitä puulle tuotantolaitoksella käytännössä tapahtuu.

Heikki Soikan metsien hakkuut ovat hoituneet sujuvasti UPM:n ja sen alihankkijoiden tekemänä. ”Tykkään käydä metsissäni hakkuiden jälkeen, koska on erityisen hienoa nähdä, kun uudet istutukset lähtevät vauhdilla kasvamaan”, hän kuvailee.

Kestävyys huomioidaan sahalla nollahukkatavoitteena

Ympäristötietoisuuden lisääntymisen myötä kestävän kehityksen teemat ovat yhä vahvemmin esillä myös sahateollisuudessa. UPM:n Korkeakosken sahalla tämä näkyy muun muassa puuaineksen nollahukkatavoitteena.

”Pyrimme siihen, että meiltä ei tule jätettä, vaan puuaineksesta kaikki sivutuotteet, kuten hake, puru ja kuori hyödynnetään. Lisäksi kunnossapidon aineet kierrätetään, samoin metalli lajitellaan”, sahan johtaja Sami Kotivuori kertoo.

Vastuullinen metsien käyttö yhdistää UPM:ää ja yksityisiä metsänomistajia: on erittäin tärkeää hoitaa metsiään kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti lakeja, viranomaismääräyksiä ja sertifiointikriteerejä noudattaen. Hyvä metsänhoito onkin tuplannut Suomen metsien kasvun viimeisen 50 vuoden aikana.

Säännöllisen metsien hakkuun Kotivuori näkee hyvänä asiana, sillä ilman hakkuita metsää ei voida myöskään uudistaa. ”Hiilijalanjäljestä puhuttaessa sahatavara on yksi parhaimpia tuotteita, sillä hiili on sitoutunut siihen pitkäksi aikaa: koko puun olemassaolon ajan. Hakkuut ovat tarpeellisia, sillä sitä kautta metsä kasvaa, kun niitä uudistetaan”, hän painottaa.

”Esimerkiksi puusta rakennettu omakotitalo varastoi hiiltä jopa 50 tonnia, mikä vastaa keskivertoeurooppalaisen viiden vuoden hiilidioksidipäästöjä”, kertoo Kotivuori puun erinomaisuudesta rakennusmateriaalina.

 

Teksti ja kuvat: Valma Korhonen