UPMTimber
  • Ajankohtaista
  • Hevosista digiaikaan – Suomen sahojen tarina

Hevosista digiaikaan – Suomen sahojen tarina

Hevosista digiaikaan – Suomen sahojen tarina

Suomella ja sen sahoilla on ainutlaatuinen, yhteinen historia. Niin valtion kuin sahojenkin toiminta on muovautunut kolmen vuosisadan kuluessa, kahden maailmansodan ja yli satavuotisen itsenäisyyden vaikutuksesta.

Suomi on Euroopan metsäisin maa – jopa 74,2 prosenttia maamme pinta-alasta on tiheän metsän peitossa. Ei ole siis ihme, että Suomen metsät ja talous ovat kietoutuneet toisiinsa jo vuosisatojen ajan. Sahateollisuus sai alkunsa 1600-luvulla ja muodostaa yhä noin 20 prosenttia Suomen viennistä.

Vuosien vieriessä UPM:n neljä sahaa ovat pysyneet teollisuudenalan keskiössä mukautuen sen muutoksiin. Uusinta teknologiaa on otettu käyttöön sitä mukaa, kun asiakkaiden alati kehittyvät tarpeet ovat niin vaatineet. Sahoista vanhin – Seikun saha – perustettiin länsirannikolle jo vuonna 1872.


kuva3.jpg

Sahateollisuuden juuret

Nykyisiä, lukuisia kertoja uudistettuja sahoja tarkastellessa on vaikea uskoa, että ne ovat saaneet alkunsa aikana, jolloin puuteollisuus oli hyvin erilaista.

”Ennen vanhaan koko tuotantoketju metsästä asiakkaalle oli aivan toisenlainen. Kaikki tehtiin käsin, joten työllistävä vaikutus oli suuri”, kertoo Lauri Kunnas, UPM Timberin tuotannosta vastaava johtaja.

basic-roots-1.jpg

Puut kaadettiin käsin, minkä jälkeen ne kuljetettiin sahalle hevosten vetäminä tai uittamalla. Tukeista sidottiin hinattavia lauttoja tai niiden annettiin kulkea vapaasti virran vieminä sahalle, jossa ne kerättiin käsittelyä varten. Luonnollisesti sahoja perustettiin Oulujoen, Iijoen ja Kemijoen kaltaisten pitkien jokien varsille, sillä joet tarjosivat helpon kuljetuksen lisäksi käyttövoimaa koneistoille. Sahoissa tukit jalostettiin käsin lopputuotteiksi, jotka kuljetettiin asiakkaille joko hevosvoimin tai vesistöjä pitkin.
 

basic-roots-3.jpg

 
Suurimman teknologisen murroksen on tuonut mukanaan automatisaatio, joka on vähentänyt vaadittavan työvoiman kymmenesosaan 1700- ja 1800-lukujen määristä.

”Nykyään kaikki tapahtuu automaattisesti. Sahoilla käytetään automaattisia kuljettimia sekä kamerajärjestelmiä, ja tietotekniset järjestelmät hoitavat puun laatulajittelun”, Kunnas selittää.

Nopeampi ja turvallisempi

Viime vuosien aikana sahoilla on otettu käyttöön paljon uutta huipputeknologiaa.

”Miljoonat sahoille tuotavat tukit tutkitaan 3D- ja röntgenmittareilla. Mittaustiedot mahdollistavat tarkemman jaottelun, jonka ansiosta sahatavaraa voidaan käyttää yhä useampiin tarkoituksiin”, kertoo Jartek Invest Oy:n suunnittelupäällikkö Petri Järvinen.

Lisäksi jokainen lauta ja lankku uvataan kultakin sivulta päitä unohtamatta.

”Kameratekniikkaan perustuva, puun ominaisuuksia analysoiva laaduntarkkailu lisää puun arvoa, tuotteiden optimointia ja laadun tasaisuutta”, Järvinen selittää.

Automatisaatio ei ole ainoastaan tehostanut työskentelyä, vaan se on myös parantanut työturvallisuutta, kun työntekijät eivät enää paloittele, sahaa ja nosta tukkeja.

”Entisaikoina kaikilla teollisuudenaloilla suhtauduttiin turvallisuuteen aivan eri tavalla kuin nykyään. Seurauksena onnettomuuksia sattui paljon”, Kunnas toteaa.

Monitaitoista työvoimaa

interior-upm-timber-0142.jpg

Työvoiman vähetessä sahojen työntekijöiltä vaaditaan yhä useampia taitoja ja vankempaa asiantuntemusta.

”Perustavanlaatuinen tieto puusta on yhä oleellista. Työntekijöiden tulee myös ymmärtää ja osata käyttää nykyaikaisia tietokonejärjestelmiä”, Kunnas valaisee.

Tämän seurauksena nykyajan sahatyöläiset ovat erittäin monitaitoisia, ja erityisesti nuoremmille työntekijöille alan uusin teknologia on tuttua.

”Tänä päivänä työ sahoilla ei ole yhtä raskasta tai fyysisesti vaativaa kuin ennen. Sen sijaan työ keskittyy enemmän prosessien valvomiseen ja hallitsemiseen”, Järvinen toteaa ja lisää, että tietokoneiden näytöistä on tullut työntekijöille sahoja tärkeämpiä työvälineitä.

Ympäristötietoisuus on aina ollut vahvasti läsnä Suomen metsäteollisuudessa. Yhteiskunnan kiinnittäessä entistä enemmän huomiota kestävään kehitykseen tietoisuus on vain lisääntymään päin.

”Suomen metsäteollisuudessa on aina pidetty huolta metsistä ja varmistettu, ettei niitä käytetä liikaa. Kestävästä metsänhallinnasta huolehdittiin jo ensimmäisten teollisten sahojen aikaan. Asenne on hieno, ja voimme ylpeydellä todeta, että se on aina ollut osa suomalaista metsäteollisuutta”, Kunnas iloitsee.

Sahoja on myös kehitetty jätteettömiksi.

”Puun kuori voidaan hyötykäyttää esimerkiksi energiantuotannossa ja sahanpurusta sekä hakkeesta voidaan keittää sellua”, Kunnas kertoo.

”Sivutuotteiden hallinta on aina ollut tärkeä osa prosessia. UPM kierrättää tai kerää yli 90 prosenttia tuottamastaan jätteestä. UPM:n sitoutuminen kestävään kehitykseen tarkoittaa sitä, että vaikka sen sahojen juuret ulottuvat pitkälle historiaan, niiden toiminta tähtää aina tulevaisuuteen.”

Teksti: Jessica Bateman
Kuvat: UPM Timberin arkistot