UPMTimber
  • Ajankohtaista
  • Puiset jalkapallostadionit ovat kestävän kehityksen hattutemppu

Puiset jalkapallostadionit ovat kestävän kehityksen hattutemppu

Puiset jalkapallostadionit ovat kestävän kehityksen hattutemppu

Jalkapalloa ei turhaan pidetä maailman suosituimpana urheilulajina, sillä se yhdistää miljardeja ihmisiä kaikkialla. Kun jalkapalloseurat näyttävät tietä kestävälle kehitykselle, kannattajat seuraavat perässä.

Englannin kakkosliigassa pelaavan Forest Green Roversin otteluiden seuraaminen joukkueen kotistadionilla Gloucestershiressä ei ole aivan tavallinen jalkapallokokemus. Esimerkiksi puoliaikojen välissä ei myydä tyypilliseen tapaan nakkisämpylöitä vaan vegaanipiirakoita ja pähkinäsalaattia. Muutaman vuoden päästä seuran kannattajilla on mahdollisuus seurata kotiotteluja maailman vihreimmäksi jalkapalloareenaksi kutsutun huippumodernin puustadionin penkeiltä.

Kunnianhimoinen suunnitelma stadionin rakentamiseksi julkistettiin vuoden 2019 loppupuolella, joskin sen toteuttamisessa vierähtää vielä vuosia. Zaha Hadid Architects -arkkitehtitoimiston suunnittelema stadion rakennetaan kokonaan puusta – rakenteesta katoksen tukipalkkeihin ja sälepanelointiin.

”Puu on luonnollinen materiaali, jonka elinkaaren hiilijalanjälki on äärimmäisen pieni – itse asiassa jotakuinkin niin pieni kuin rakennusmateriaalilla suinkin voi. Koska rakennusmateriaalit kattavat kolme neljäsosaa stadionien elinkaaren hiilijalanjäljestä, on erittäin tärkeää käyttää ympäristöystävällisiä materiaaleja”, toteaa joukkueen omistaja Dale Vince.

Betonirakentamisessa syntyy suuria määriä hiilidioksidia, minkä vuoksi puun kaltaiset vaihtoehtoiset rakennusmateriaalit ovat huomattavasti ympäristöystävällisempiä.

Stadion katetaan läpinäkyvällä kalvolla, joka tukee nurmikentän kasvua ja paikallista uusiutuvan energian tuotantoa. Joukkueen nykyinen kotikenttä sijaitsee yhdellä seudun jyrkimmistä kukkuloista, joten otteluihin saapuminen kävellen tai polkupyörällä on lähes mahdotonta. Viestintäjohtaja Will Guyatt kertoo seuran odottavan innolla ympäristöystävällisten liikennemuotojen mahdollistamista kannattajille.

”Järjestämme liityntäpysäköintiä, selvitämme yhteiskyytien mahdollisuuksia ja kannustamme ihmisiä pyöräilemään stadionille kanavan vartta pitkin.”

imagescgh.png

Forest Green Roversista tulee maailman ensimmäinen jalkapallojoukkue, jonka kotistadion on rakennettu kokonaan puusta. Kuva: Forest Green Rovers Football Club.

Seurat säästävät ympäristöä

Kestävän kehityksen tukemisesta on tullut trendi jalkapalloseurojen keskuudessa. Amsterdamin mahtiseura Ajax asennutti 55 000-paikkaiselle kotistadionilleen Johan Cruyff Arenalle tuuliturbiinin ja 4 200 aurinkopaneelia. Amerikkalaisen FC Atlantan uusi stadion kuluttaa 29 prosenttia vähemmän energiaa kuin tavanomaiset jalkapalloareenat, ja sen sijainti mahdollistaa suurimmalle osalle kannattajista kävelyn otteluihin. Lisäksi stadionilla on järjestelmä sadeveden keräämiseksi kentän kastelua varten.

Forest Green Roversin uudesta stadionista tulee uranuurtaja Englannissa, mutta lähitulevaisuudessa liimapuusta valmistetut urheilustadionit voivat yleistyä ympäri Eurooppaa. Puiset stadionit eivät ainoastaan eliminoi betonin kaltaisten ympäristöä kuormittavien rakennusmateriaalien käyttöä, vaan niiden rakentamiseen käytetty puu myös sitoo hiiltä.

”Metsän kasvu ei vaadi ulkoisia energianlähteitä”, toteaa arkkitehti Jaime Manca di Villahermosa, joka työskentelee uraauurtavassa italialaisessa puustadioneja suunnittelevassa Bear Stadiums -yhtiössä.

Man and boy football fans.jpg

Atlanta Unitedin kannattajat pääsevät pian kannustamaan joukkuettaan kestävästi rakennetun stadionin katsomosta. Kuva: Ronny Sison on Unsplash.

Hyödyt ja haitat

Puustadionien etuja ovat myös niiden nopea, jopa kuuden kuukauden rakennusaika ja siirrettävyys paikasta toiseen tarpeen vaatiessa. Lisäksi valtaosalta rakennusvaiheen työntekijöiltä ei vaadita erityistä osaamista, joten paikallisten työvoiman käyttö on helppoa. Materiaalina puu on kaikin puolin kestävän kehityksen mukaista, vaatii vähän huoltoa ja mahdollistaa stadionin sulautumisen ympäristöönsä luonnollisen esteettisesti.

Kuten kaikilla muillakin rakennusmateriaaleilla, myös puulla on huonot puolensa. Ainakin 10 prosentilta rakentamiseen osallistuvasta henkilökunnasta vaaditaan alan erikoisosaamista, minkä vuoksi kaiken tarvittavan työvoiman löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Lisäksi puustadionien 50 vuoden elinkaari ei houkuta seuroja, jotka eivät halua rakennuttaa uutta kotikenttää 50 vuoden välein. Puustadioneja ei myöskään voida rakentaa yli 20 000 katsojalle, joten ne eivät vastaa suurimpien joukkueiden tarpeisiin. Esimerkiksi Englannin valioliigan 20 joukkueesta vain Bournemouth FC:n stadionin kapasiteetti on tätä pienempi.

Jalkapalloseurat ovat erottamaton osa monia yhteisöjä ympäri maailman, ja miljoonat ihmiset pitävät jalkapallotähtiä sankareinaan. Siksi pelaajien esimerkki on ratkaisevan tärkeässä asemassa, kun halutaan vaikuttaa kannattajien asenteisiin. Forest Green Roversin ahkera työ ympäristön hyväksi on jo palkittu kannattajien toivotunlaisella reaktiolla.

”Monet kannattajamme ovat kertoneet asentaneensa aurinkopaneeleja asuntoihinsa, ja jotkut ovat ostaneet sähköautoja”, Guyatt kertoo.

Jalkapalloa on perinteisesti pidetty machokulttuuriin nojaavana urheilulajina, joten kyseessä ei ole mikään pieni saavutus.

Teksti: Jessica Bateman
Kuva maalivahdista: Pixabay