UPMTimber
  • Ajankohtaista
  • Suuryhtiöt edistävät kestävästi tuotetun puun kysyntää

Suuryhtiöt edistävät kestävästi tuotetun puun kysyntää

Artikkeli 28.11.2019 9.00 EET

 

imagekuee.png

Kun koko maailma valtionjohtajista koululaisiin kokoaa rivinsä ilmastonmuutosta vastaan, myös suuryhtiöt osallistuvat kamppailuun kehittämällä liiketoimintansa kestävyyttä. Suurten brändien vastuunkanto heijastuu lukuisiin teollisuuden aloihin – myös niihin, jotka tarvitsevat kestävästi tuotettua puuta.

 

Huonekalualan markkinajohtaja Ikea lähetti selkeän viestin julistaessaan vuonna 2017 saavuttaneensa tavoitteensa ”käyttää sataprosenttisesti kestävämmistä lähteistä peräisin olevaa puuta maissa, joissa metsänhoito on aiemmin ollut haasteellista”. Ikea kuluttaa jopa prosentin maailman puuntuotannosta, joten sen saavutus todella haastoi muut yhtiöt. Jos tämän kokoluokan toimija kykenee hankkimaan puunsa kestävästi, ei muille jää varaa tekosyihin.

Ikea on myös ilmoittanut pyrkivänsä vuoteen 2020 mennessä hankkimaan ”100 prosenttia käyttämästään puusta, paperista ja pahvista kestävämmistä lähteistä joko kierrätettyinä tai FSC-sertifioituna materiaaleina”.

”Tuemme kestävän kehityksen mukaisia metsätalouden menetelmiä. Tällä tavoin haluamme vaikuttaa myös muihin toimijoihin sekä tehdä oman osamme taistelussa metsien tuhoutumista vastaan”, konsernin metsätalousjohtaja Mikhail Tarasov kommentoi tavoitetta yhtiön verkkosivuilla.

Monet ikoniset brändit ovat seuranneet esimerkkiä. McDonald’sin uusi lippulaivaravintola Chicagossa rakennettiin ristiinliimatusta massiivipuusta – kierrätyspuusta valmistetusta materiaalista, jonka rakenteellinen kestävyys vetää vertoja betonille. Rautakauppajätti Kingfisher on sitoutunut siirtymään sataprosenttisesti vastuullisesti hankittuun puuhun ja paperiin vuoteen 2020 mennessä. Kauppaketju Carrefourin toimitusjohtaja Alexandre Bompard, on ilmoittanut yrityksen pyrkivän tekemään metsien tuhoutumista ehkäisevistä ratkaisuista uuden normin asiakkailleen. Yhtiön metsätalouslinjaukset kiinnittävät huomiota metsien ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen sekä paikallisyhteisöjen oikeuksien takaamiseen.

imagew1tu7.png

 

Kestävästi tuotetun puun suosio kasvaa

Kuten tunnustettu yritysvalmentaja Kate Zabriskie on todennut: ”Asiakkaan käsitys on yrityksen todellisuus”. Kuluttajien tietoisuus on kasvussa ja asiakkaat haluavat tietää konkreettisesti, mitä yritykset tekevät kestävän kehityksen eteen. Stanford Social Innovation Review -lehdessä julkaistussa artikkelissa professori Andrew J. Hoffman kertoo, että yli 90 prosenttia toimitusjohtajista uskoo kestävyyden olevan avainasemassa yrityksensä menestyksessä. Maailmanlaajuisten brändien on osoitettava suurelle yleisölle, että brändit tekevät kaikkensa lopettaakseen haitallisten materiaalien käytön.

Yritykset arvostavat pyrkimystä tuottaa puuta kestävästi sekä siihen liittyvää sääntelyä. Esimerkiksi WWF:n laaja-alaisen tutkimuskatsauksen mukaan kestävästi tuotetun puun käyttö kohentaa yritysten mainetta ja liiketoiminnan vakautta. Asiantuntijoiden mukaan kestävän puutuotannon jatkuva kasvu vaikuttaa myönteisesti luonnonvaroihin ja erityisesti metsiin, sillä suuri osa arkipäivän tuotteista valmistetaan puusta ja sellusta. Vuonna 2014 Global Canopy Programme -ympäristöohjelma raportoi 162 yhtiön, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo oli 3,24 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, sitoutuneen tekemään toimitusketjuistaan metsiä tuhoamattomia.

Akateemikot Rajat Panwar ja Eric Hanson ovat todenneet, että ajatus kestävästi tuotetusta puusta on saanut runsaasti tuulta purjeisiinsa osittain siksi, että suuri yleisö mieltää puun raaka-aineeksi, joka hankitaan metsistä, joiden kuuluisi säilyä pääosin koskemattomina.

Kestävässä metsätaloudessa luodaan jatkuvasti uusiutuva, terve ja kestävä lähde puuraaka-aineelle jäljittelemällä metsän luonnollista uusiutumista mahdollisimman tarkasti. Kestävästi hoidetut metsät myös tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja edistävät paikallisyhteisöjen hyvinvointia.

 

Metsien sertifioinnin merkitys

Jotta yhtiöt voivat varmistaa hankkivansa puun kestävästi hoidetuista metsistä, ne tarvitsevat sertifiointijärjestelmiä, joilla voidaan osoittaa puun ja puukuidun alkuperä. Maailmanlaajuisia metsien sertifiointia harjoittavia järjestöjä on tällä hetkellä kaksi: kansalaisjärjestö FSC sekä PEFC-verkosto. Näiden järjestöjen sertifiointi auttaa varmistamaan, ettei laittomasti korjattua tai korkean suojeluarvon metsistä kaadettua puuta päädy yhtiöiden raaka-ainevalikoimaan.

Sertifioinnin taka-ajatuksena on, että luonnollisten metsien suojelu helpottuu, kun kestämättömästi tuotetun puun kysyntä lakkaa. Vuonna 2018 YK:n Euroopan talouskomissio ilmoitti, että maailman sertifioitu metsäpinta-ala kasvoi 427,7 miljoonasta hehtaarista 431,4 miljoonaan hehtaariin vuosien 2016 ja 2017 välillä.

Näistä menestystarinoista huolimatta yleinen kehitys on WWF:n mukaan ollut hidasta. WWF:n puuntuotantoa tarkasteleva raportti Timber Scorecard 2019 osoittaa, että samaan aikaan, kun kestävään puuntuotantoon sitoutuneet yhtiöt saavuttavat tavoitteitaan, kestämättömästi toimivien yhtiöiden suoritus huononee entisestään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastuullisten yhtiöiden kestävyyden kehityskäyrä on nouseva, mutta kestävyyteen sitoutumattomat yhtiöt jäävät jälkeen jo valmiiksi matalista standardeistaan.

”Sertifioinnin tarkoitus on kohottaa metsätalouden vaatimuksia maissa, joissa sääntely on heikkoa, mutta asetettujen standardien menestys on näissä maissa ollut vaisua. Työ on tuottanut enemmän tulosta länsimaissa, joissa metsätalouden käytännöt olivat lähtökohtaisesti jo melko hyvällä tasolla”, Panwar kertoo.

Toisin sanottuna sertifiointi on yhtiöiden tavoin edistänyt onnistuneesti kestävää puuntuotantoa maissa, joissa sääntely on toimivaa, mutta haitallista kehityssuuntaa ei ole vielä saatu käännettyä heikon sääntelyn maissa.

 

Ratkaisu vaatii yhteistyötä

Kuinka suuret yhtiöt voivat jatkaa kestävän kehityksen edistämistä ja estää luonnonvarojen tuhlaamisen?

UPM Timberin myynnistä ja toimitusketjusta vastaavan johtajan Mikko Hyvärisen mukaan ratkaisuun vaaditaan yhtenäisempi maailmanlaajuinen sertifiointijärjestelmä sekä enemmän vastuunkantoa ja yhteistyötä.

”Kaikkien yhtiöiden tulisi osoittaa toimintansa kestävyysvaikutukset, minkä lisäksi tarvitaan sertifiointia harjoittavien tahojen välistä yhteistyötä. Niiden välistä kilpailua on vältettävä, sillä se hankaloittaa niiden tekemää tärkeää työtä ja rajoittaa sertifioinnin valvomiselle jäävää aikaa.”

UPM on sitoutunut noudattamaan useita puutavaran sääntelyjärjestelmiä, kuten EU:n puutavara-asetusta ja brittiläisen Timber Trade Federation -liiton vaatimuksia. Lisäksi UPM toimii PEFC:n ja FSC:n sertifikaattien mukaisesti. Hyvärisen mukaan oleellista on myös UPM:n kantama yritysvastuu kestävän kehityksen edistämiseksi.

”UPM on kehittänyt laajan valikoiman työkaluja ja palveluja vastuullisuuden ja ympäristön tueksi. Niillä varmistamme, että kumppaneillamme on kaikki tieto ja taito, jota ne tarvitsevat saavuttaakseen ympäristö- ja vastuullisuustavoitteensa”, hän kertoo.

Maailmanlaajuisella yhteistyöllä, paikallisten olojen ymmärtämisellä, yhtenäisellä sääntelyllä, yritysten halulla ottaa vastuuta ja poliittisilla toimilla tulee olemaan suuri merkitys kestävässä metsätaloudessa. Vaikka suuryhtiöt tekevät jo paljon hyvää työtä kestävän kehityksen eteen, voimme aina tehdä enemmän.

Tulevaisuutemme riippuu siitä.

 

Teksti: Deborah Talbot