Kaukaan saha Lappeenrannassa on toiminut ja laajentunut samalla tontilla tasan 60 vuotta. Historialliset syyt sahan sijainnille ovat tänäkin päivänä pätevät. Ne varmistavat sahan toiminnan jatkossakin. Työtä sahan kehittämiseksi on tehty läpi vuosikymmenten, eikä perinteisen teollisuuden olemassaoloa voida pitää itsestäänselvyytenä. Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin hyvät, ja juhlavuotta vietetäänkin sahalla ylpeinä omasta työstä.
Sahan historia yltää vuoteen 1892
UPM:n Kaukaan saha perustettiin Kanavansuun Varkaansaareen 1892. Sahaa johdettiin menestyksekkäästi, mutta norjalaiset Salvesen veljekset myivät 1916 yritystoimintansa Kaukaalle. Levottomat sotavuodet toivat huolen omaisuuden hallinnasta ja saivat monet ulkomaalaisyrittäjät poistumaan Suomesta.
Kaukaalle siirtyi kaupassa neljä sahaa, Lauritsalan kartano ja liki 70 tuhatta hehtaaria metsää. Yhtiöstä tuli merkittävä metsänomistaja, mikä helpotti kovaa kilpailua raaka-aineesta. Saha jatkoi toimintaansa Varkaansaaressa, kunnes Kaukas aloitti ensimmäisenä Suomessa sahatavaran keinokuivauksen. Toiminta siirtyi samassa yhteydessä 1959 Kanavansuulta Kaukaan tehdasalueelle, eli nykyiselle paikalleen. Kaikki metsäteollisuus haluttiin keskittää samalle tontille. Tehtaan ympärillä oli niinä aikoina paljon vapaata maata laajentua. Tehdasalue onkin nykyisin 300 hehtaaria, josta sahan osuus on vajaa kolmannes
Ilmakuva sahan alueesta vuodelta 1961.
Saimaan merkitys sahalle vähentynyt
Kaikki sahalle tuleva puuraaka-aine hyödynnetään. Tukkien puumateriaalista noin puolet päätyy nykyisin sahatavaraksi, noin 30 prosenttia menee hakkeiden muodossa sellutehtaalle ja loput 20 prosenttia sahanpuruksi ja puunkuoreksi. Sahanpuru menee joko sellutehtaalle raaka-aineeksi tai uusiutuvan energian tuotantoon Kauvolle. Kaikki kuori poltetaan bioenergiaksi. Saha taas saa tärkeää energiaa sekä kuivaushöyryä sellutehtaalta ja Kauvon biovoimalaitokselta.
- Toiminnan keskittäminen samalle alueelle oli 60 vuotta sitten tärkeä kriteeri siirtää saha nykyiselle paikalle. Synergiaetu integraatin eri toimintojen välillä on tänäkin päivänä tärkeää koko tehdasalueella, sahajohtaja Antti Waajakoski painottaa.
Saimaan vesistön ja Saimaan kanavan merkitys Kaukaan sahalle ovat sen sijaan vähentyneet. Puuta tulee kanavaa ja Saimaata pitkin nykyisin lähinnä sellutehtaalle. Tukeista kolmasosa uitettiin sahalle vielä 80-luvulla, ja tukkeja nostettiin kuorimorakennukseen suoraan vedestä.
Uuden tukkilajittelun myötä sahalla siirryttiin 1994 vesikuljetuksesta maalla tapahtuvaan kuljetukseen ja varastointiin. Vesiuitto päättyi kokonaan ja vesirajaa siirrettiin täyttömaalla tukkipuun varastotilaksi. Kuorimon vieressä on tukkeja varastoitu kolmesta viiteen sahauspäivää varten.
Kaukas on sahoista suurin
UPM:llä on Suomessa neljä sahaa. Waajakosken mukaan kaikkia tarvitaan, sillä metsästä ei voi hakea vain kuitupuuta sellun tuotantoa varten. Tukillekin pitää olla kohde.
- Keskitettynä toiminta on kannattavaa. Kun UPM on kasvattanut sellun tuotantoa, kasvavat myös sahat, Waajakoski jatkaa.
Kaukas on UPM:n sahoista suurin. Sahojen kokonaistuotanto on yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiota vuosittain, josta Kaukaan osuus on noin kolmannes. Vaikka Kaukas on suuren kokoluokan saha, markkinat ovat globaalit ja eri puolilla maailmaa on suuriakin sahoja kilpailijoina. Ala on pirstaloitunut, mikä tekee Waajakosken sanoin pelikentästä hankalan.
Kaukaan sahan toimintaa on jatkuvasti kehitetty. Lista vuosikymmenten aikana tehdyistä investoinneista on merkittävä. Kaukaan sahalla on hyvä maine markkinoilla. Sahan suuri volyymi ja tasainen laatu ovat olleet Waajakosken mukaan asiakkaille tärkeitä. Ja vaikka saha on Suomen mitoissa suuri, asiakkaiden kanssa on pyritty joustavuuteen. Monet asiakassuhteet ovatkin kestäneet 35 – 40 vuotta.
Hyvien suhteiden ja luottamuksen ansiosta kauppaa on käyty huonoissakin suhdanteissa, Kaukaalla todetaan tyytyväisenä.
Kaukaan sahalla on hyvä ja selkeä tulevaisuus edessä, arvioi sahajohtaja Antti Waajakoski.
Tuotannosta 90 prosenttia vientiin
Kaukaan tuotannosta 90 prosenttia menee ulkomaille, ja pääosin puusepän- ja huonekaluteollisuuteen sekä rakentamiseen. Tällä vuosikymmenellä tuotantoa vakiinnuttivat erityisesti Kiinan markkinat. Kaukaan sahan merkittävin markkina-alue on kuitenkin 2000-luvun alusta lähtien ollut Japani, joka käyttää erityisesti omakotitalorakentamisessa pohjoismaista sahatavaraa. Lujuusominaisuudet ovat hyvät ja puu kestää paremmin maanjäristykset.
Sahateollisuudella on hyvät näkymät, sillä puurakentaminen on lisääntynyt Suomessakin. Lainsäädännölliset esteet kerrostalorakentamisessa ovat poistuneet. Hirsirakentaminen lisääntynyt myös julkisissa rakentamista.
Tärkeä osa Lappeenrannan yhteisöä
UPM-Kymmene ja Kaukaan saha ovat tärkeä osa Lappeenrannan kaupunkia. Tehdasintegraatin alueella on tuhat työpaikkaa, niistä sahalla 130. Lisäksi tehdasalueella työskentelee vajaat 400 alihankkijan työntekijää.
Kaikkiaan UPM työllistää alueella suoraan ja välillisesti pari tuhatta ihmistä. Sitä kautta se tuottaa Lappeenrannalle ja naapurikunnille 33 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa.
Vuorovaikutus ja yhteistyö ihmisten kanssa on kanavoitunut erilaisten yhteisöjen, yritysten ja oppilaitosten kautta. Kaukas toteuttaa muun muassa Saimaan ammattiopisto Sampon kanssa koulutusohjelmaa, jossa pääosa opinnoista suoritetaan sahoilla.
Kaukaalla kiitetäänkin sitä, että metsäteollisuutta arvostetaan työpaikkana ja hakijoita koulutukseen on runsaasti. Työntekijöitä Kaukas tarvitseekin. Parhaillaan on menossa sukupolvenvaihdos, sillä monet pitkäikäiset työntekijät ovat siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle.
Kaukas on hyvä esimerkki onnistumisesta tänäkin päivänä. Tulevaisuus näyttää Kaukaan sahalla Waajakosken mukaan hyvältä. Samalla tontilla ollaan vielä pitkään.
Teksti: Aija Käkelä-Laine
Kuvat: Annika Vesterinen